Ilmentymiskirja

Pääsin YLEn Hämeen alueelliseen uutislähetykseen vahingossa. Tyhmää oli.

Katso TÄSTÄ kohta 08:35 ja seuraa pakettiauton takaa keltapaitaista henkilöä, jolla on sininen kypärä päässä. Voisin tehdä enemmänkin näitä tv-esiintymisiä.

Paimiolaisilla kuiva vappu. Näin uutisoi Aamulehti. Paimiossa siis on katkennut aamusta vedentulo. Eipä parempaan saumaan voisi tulla vedenjakeluongelmia, sillä Kankkusen vierailua voisi vedellä helpottaa.  Paimiolaisille muutama vaihtoehtoinen (vedetön) vinkki vappukrapulan hoitamiseen:

- maito
- rasvamättö (esim. kebab)
- salaatti
- hedelmät
- limppari
- tasoittava alkoholiannos. olo lähtee sillä millä on tullutkin.

Jälleen täytyy antaa tunnustusta Iltalehdelle. Tällä kerralla uutisoidaan Jari Sillanpäästä joka on järkyttynyt Espanjan bussiturmasta - ketä kiinnostaa? Lukiessani uutisen en edes tiennyt miten reagoida.

Kiitos hei.

YLE:n nettisivut uutisoivat Olympiatuli liikkellä Pariisissa - turvatoimet jättimäiset, kertoen olympiatulen lähteneen liikkelle Ranskan etapilleensa Pariisista.

Ilta-Sanomat kertovat olympiatulen saapumisesta Lontooseen otsikolla Olympiasoihtu “sytytti” pääministerin hiukset. Uutisessa kerrotaan siis kuvasta, joka näyttää hieman siltä kuin Gordon Brownin hiukset palaisivat.

Että näin. Miten vaan.

Ilta-Sanomien nettisivuilta bongasin otsikon: “Simple Plan haluaa tehdä aina vain parempia kappaleita.” Pakko se on kai oma mielipide tuoda esille: tekisivät nyt ensin vaikka yhden hyvän kappaleen ja lähdetään siitä sitten katselemaan asiaa.

Kiitos ja anteeksi.

Pääsin vihdoin tutustumaan Herra Ylpön & Ihmisten Sata vuotta -albumiin. Nelosen Suojelijat-sarjan (suosittelen sarjaa lämpimästi) mainoksessa on pyörinyt Sata vuotta -albumilta kappale Kleopatra. Ja onkin sitten sellainen kappale, joka kertoo omalla tavallaan omasta elämästäni ja tästä ulapasta, jolla seilaan.

Toki kappale kertoo ihmissuhde-asioista, mutta itselleni kappale on keskustelua itseni kanssa. Tulipa tummaa tekstiä.

1) Seuraa Aamulehden toimittajan blogia.

2) Mainosta kommenttisi kera omaa blogiasi.

3) Ole kyseiselle toimittajalle melkein sukua.

4) Kirjoita ajankohtaisesta aiheesta

5) Lue blogiasi sanomalehdestä.

Ilkka Kanerva. Tekstiviestikohu. Tekstari-Ile. Näillä fraaseilla voidaan taas liikkua. Politiikan sunnassa päästään siis seuraamaan erinäisten medioiden välityksellä Ilkka Kanervan tekstiviestittämistä.

Kuten varmasti monet ovat lööpeistä lukeneet, on Ilkka Kanerva lähestynyt  Johanna Tukiaista mm. tekstiviestein, jotka ovat ilmeisestikin olleet hyvinkin eroottispainotteisia. Tästähän sitten onkin melkoinen kohu noussut ja media päässyt revittelemään oikein kunnolla. Kaikkea on edesauttanut tietenkin myös se, että Tukiainen on antanut tietoa medioille, mitä ilmeisimmin julkisuuden toivossa.

Henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa mitä Ilkka Kanerva ja Johanna Tukiainen ovat viestitelleet, saatika mitä heidän välillään on tapahtunut. Pelottavaa tässä on se, kuten voimme huomata Matti Vanhasen ja Susan Ruususen tapauksesta, ettei poliitikoilla tunnu olevan enää mitään yksityisyyttä. Ymmärtäisin tällaisen kohun, jos tapahtuisi oikeasti jotakin rikollista tai hävytöntä, koska hävytöntä tässä ovat ihmiset, jotka toisten siivellä tekevät rahaa ja hakevat julkisuutta. Tällainen käytös ei ole mielestäni kovinkaan kypsää.

Ok, lähdetään siitä, että Ilkka Kanerva on lähettänyt vihjailevia tekstiviestejä Tukiaiselle ja on myös Tukiaisen mukaan ehdottanut yhteistä yötä. Niin, mitä sitten? Ilmeisestikin Kanerva on viriilissä kunnossa ja tykkää naisista. Siinä ei kaiketi ole mitään paranormaalia. Ja ei kait ulkoministerin työehtosopimukseen kuulu selibaatti? Ihmisiä ne ovat ministeritkin ilmeisesti.

Menee itseltä taas vähän ylitse tällainen vouhottaminen. Onneksi sentään kukaan ei ole minun lähettämistä tekstiviesteistä kirjoittamassa kirjaa. Olisi meinaa aika hävytöntä julkaista niitä pikkutuntien tekstiviestejä. ;p

Niin ja toki Tukiainen meinaa kirjoittaa kirjan ja mahdollisesti ottaa näitä tekstiviestejä mukaan. Kuka siitä kirjasta muuten ois mitenkään kiinnostunut ilman tätä kohua?

Voi hyvä ruoja!

Aiemmin syksyllä katselin kun naapurini ulkoilutti koiranpentuaan pihalla. Viedessäni roskia huomasin koiran tekevänsä tarpeensa ja tämän jälkeen omistajan silittävän koiran päätä sanoen: “Hyvä!” tai muuta vastaavaa.

Jäin siinä sitten miettimään epäkoiraihmisenä, että mitä ihmettä tapahtuu. Otin koulussa asiaa puheeksi ja koulukaveri sanoi, että jos pentu on ei ole ollut kovin sisäsiisti ja siksi omistaja kouluttaa pentuaan tällä tavoin.

No onko tuossa sitten mitään järkeä? Taputtaa koiraa ja opettaa siten, että kakkaa vain? Mitäs sitten kun katselet telkkaria sohvalla ja koira tulee viereen. Erehdyt vahingossa silittämään koiran päätä ja koira tekee kuten on oppinut.

Se siitä rentouttavasta löhöilyillasta. Matonpesu on varmasti yhtä mukavaa.

Silloin ammoisina aikoina, kun minä olin peruskoulussa, kuuluivat monesti sanat: “mää kerron opettajalle!” Ajat ovat muuttuneet, sillä uusien tilastojen valossa voidaan ehkä sanoa, että suosittu lause on kääntynyt muotoon: “mää kerron opettajasta!”

Väli-Suomen lehtien Sunnuntaisuomalainen nimittäin kertoo, että viime vuonna Lääninhallitukselle tehtiin yhteensä viime vuonna 197 kantelua. Itse olen huomannut oman harrastukseni kautta huomannut, ettei nykyään lapsia sopisi enää edes komennella. Kehotukset pitäisi hoitaa lapsen oman havainnon perusteella. Itse olen kyllä oppinut kotona, että opettajaa tai muita vanhempia auktoriteetteja pitää kunnioittaa. Mutta millaisia ovat lasten vanhemmat? Jos heidän pikku-Pekkansa kohdellaan vähänkin huonosti, tehdään siitä heti kantelu. Tietenkään mitään koulukiusausta tai kaltoinkohtelua ei ole syytä hyväksyä, mutta uskoisin että suuressa osassa opettajien nuhtelua on kurinpidollinen tausta. Mielestäni lapsi ei opi elämästä kaikkea tarpeellista, jos kaikki hoidetaan hänen puolesta ja kaikki hänen tekonsa käännetään hyväksyttäväksi.